Ajankohtaista

Saksankielinen, Venäjän diplomaatti ja historian harrastaja Peter von Gerschau (1778-1854) kirjoitti Suomen suuriruhtinaskunnan historiasta teoksessaan “Versuch über die Geschichte des Grossfürstenthums Finnland” (1821). Von Gerschau vaikutti myös 1800-luvun alun Viipurissa. Lue tiedeblogi täältä: https://pohjolanhistoriankirjoitus.blogspot.com/2022/01/kosmopoliitti-peter-von-gerschau.html Tiedeblogi kuuluu Yhteinen menneisyys, erilaiset tulkinnat -hankkeeseen (Hirsu). Kuva: Peter von Gerschaun vuonna 1821 julkaistun teoksen Read more…

Avaimen numerossa Vol 18 Nro 4 (2021) on julkaistu Heidi Hakkaraisen artikkeli Ylirajainen lehdistö: Viipurin 1800-luvun alun saksankieliset lehdet kirjallisen kulttuurin välittäjinä. Artikkeli on luettavissa journal.fi-julkaisussa osoitteessa: https://journal.fi/avain/article/view/107584

Uusimmassa Eloressa Vol 28 Nro 2 (2021) on ilmestynyt Eija Schwartzin kirja-arvio Viipurin muistelun ulottuvuuksia VSKS:n toimitteesta 23: https://journal.fi/elore/article/view/111520  Samassa numerossa on artikkeli Helsingin moninaiset karjalaiset muistin paikat, kirjoittajina Anssi Neuvonen, Maria Lähteenmäki, Oona Ilmolahti ja Sinikka Selin: https://journal.fi/elore/article/view/110830

Joulukirje on luettavissa hallituksen blogissa. VSKS toivottaa kaikille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2022! Kuva: Talvinen maisema Torkkelinpuistosta. 1920–1930. WAY. D4a22. (CC BY 4.0) 1920–1930

Tutustu VSKS:n historian vaiheisiin Wiipuri.fi-sivustolla tai seuran omilla verkkosivuilla. “Vuonna 1845 perustetun Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran (VSKS) historia on ollut vaiheikas. Pääalana oli pitkään kansanvalistus, ja suomenkielisen rahvaan asemaa pyrittiin kohottamaan esimerkiksi julkaisemalla suomenkielisiä oppikirjoja ja sanomalehti Otavaa (1860–1862). Lukuharrastusta edistettiin tukemalla kansankirjastojen perustamista, samoin ylläpidettiin Wilken kouluna tunnettua köyhän kansan Read more…

Tiedekirjan lukuhetki -podcastin syksyn jakso nro3 on nyt kuunneltavissa. Näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee sitaatin Jani Karhu artikkelista ”Maailma jota ei enää ole – vaikka onkin”. Viipurin kaupunkitila ja menneisyys suomalaisissa ja venäläisissä tulkinnoissa. Artikkeli on ilmestynyt VSKS:n toimitteessa 23 Diasporan Viipuri. Muistojen kaupunki sotien jälkeen. Kuuntele podcast-jakso osoitteessa Read more…

Teemana oli Eeva-Liisa Manner -iltapäivä: modernismia ja musiikkia ja tilaisuus järjestettiin yhdessä Eeva-Liisa Manner -seuran kanssa. Teatterimuseolla järjestetyssä tilaisuudessa väitöskirjatutkija Tiia Kähärä luennoi aiheesta ’’Uneksi tullut todellisuus – Viipuri Eeva-Liisa Mannerin teoksissa’’. Pianisti Jenna Ristilä ja mezzosopraano Marika Kivinen esittivät naissäveltäjien musiikkia, osa musiikista on sävelletty Edith Söderganin runoihin. Lämmin Read more…

Wiipuri.fi-sivuston uudeksi verkkotoimittajaksi on nimetty HuK Lauri Hemmilä. Entinen verkkotoimittaja FM, YTM Iisa Aaltonen siirtyy toimituskunnan päätoimittajaksi varaesimies FM Sanna Supposen luopuessa päätoimittajan tehtävästä. Toimituskuntaan voi olla yhteydessä osoitteessa viipuriportaali@gmail.com tai sivustolta löytyvän lomakkeen kautta.

Vuoden 2021 Tietokirjailijapalkinnot saivat Suvi Ahola, Anu Kantola, Lasse Kosonen, Pentti Paavolainen ja Jussi Pekkarinen. Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät palkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 30.10.2021. Tietokirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Lisätietoja tietokirjapalkinnoista. Pentti Paavolaisen palkintoperustelut olivat seuraavat:Emeritusprofessori Pentti Read more…

Petter Theodor Schvindt (myös Schwindt, 13.10.1851‒27.10.1917) oli merkittävä suomalainen arkeologi ja kansatieteilijä. Hänen syntymästään on kulunut 170 vuotta. Räisälästä kotoisin ollut Theodor Schvindt kävi Viipurin ruotsinkielisen yläalkeiskoulun, minkä jälkeen seurasivat korkeakouluopinnot Helsingissä. Schvindt oli Wiipurilaisen Osakunnan kantavia voimia toimien pitkään osakunnan kuraattorina (1888‒1903). Jo opiskeluaikanaan hän järjesti uutterasti osakunnan kansatieteellisiä Read more…