Verkoston tarkoituksena on tuoda yhteen eri alojen tutkijoita ja taiteilijoita, jotka työskentelevät erilaisten karjalaisuuksien parissa. Karjalaisuuksien tutkimuksen verkoston perustamiskokous pidetään etätapahtumana, johon on ennakkoilmoittautuminen. Lisätietoja tapahtumasta ja ohje ilmoittautumiseen: https://agricolaverkko.fi/tapahtumat/karjalaisuuksien-tutkimuksen-verkoston-perustamiskokous/
Lisätietoja ja linkki elektroniseen väitöskirjaan löytyy täältä: https://tapahtumat.helsinki.fi/fi-FI/page/6aa48b8ca2959eeb6bdd34f6/hannu-olavi-tsupari-kielet-nimet-ja-valta
Johanna Kuokkala tutki Viipurin käskynhaltija Klas Kristerssonin toimintaa ja vuorovaikutusta kuningas Kustaa Vaasan kanssa Klas Kristerssonin käskynhaltijakaudella. Tutkimuksessa kävi ilmi, että Viipurin itäinen sijainti näkyi merkittävästi käskynhaltijan tehtävässä ja se vaikutti myös kuninkaan ja käskynhaltijan väliseen vuorovaikutukseen. Lisätietoja Tampereen yliopiston Triviumin sivuilta: https://research.tuni.fi/trivium-fi/suomi/vaitos-11-9-johanna-kuokkala-kuninkaan-nimissa-valtakunnan-puolesta-klas-kristersson-kaskynhaltijana-viipurissa-1554-1560/ Kuva: Viipurin linna Torsten Wilhelm Forsténin kuvaamana Read more…
Yksittäisistä harjoituksista ja näytöksistä kehittyi Viipurissa monipuolinen liikunta- ja urheilukulttuuri, joka ulottui opetuksesta vapaa-aikaan sekä juhlatilaisuuksista kilpailukentille ja seuratoimintaan. Urheiluseurat organisoivat toimintaa pysyvämmäksi ja laajemmin saavutettavaksi samalla kun lehdistö lisäsi urheilun näkyvyyttä. Näin kaupungissa syntyivät 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa edellytykset sekä laajalle harrastustoiminnalle että tavoitteelliselle kilpaurheilulle. Tilaisuudessa julkistettavassa Toimitteessa 27 Read more…
VSKS-arviot-sarjassa on julkaistu H. K. Riikosen arvio teoksesta Kesäparatiisi ja vaihtuvat vallat – Terijoen ja Kannaksen rannikon huviloista ja maailmansotien seurauksista. Arvio on luettavissa täällä: https://wiipuri.fi/app/uploads/2026/09/VSKS-arviot-6.pdf Arvioitavan teoksen etukannen kuva: Heinrich Müserin huvila Terijoella 1941. Sotamuseo, Tauno Nuorvirta.
Dosentti Silja Vuorikuru piti esitelmän ’’Jäätelöä, lakritsaruoskia, soittoa Espilässä. Elina Karjalaisen lapsuusvuodet Viipurissa.’’ Silja Vuorikurun kirjoittama Elina Karjalaisen elämäkerta Elina Karjalainen – Pienellä pilvenhattaralla julkaistiin syyskuun alussa. Lauloimme yhteislaulua, vanhoja koululauluja. Lauluja esitteli ja yhteislaulua johti koululaulukirjan julkaissut professori emeritus Reijo Pajamo. Nuppu Koivisto-Kaasik säesti. Kiitos kaikille lämminhenkisestä tilaisuudesta! Kuva: Read more…
Täällä ja toisaalla – Viipuri ja Karjala sotienjälkeisessä kaunokirjallisuudessa, Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 26. Toim. Satu Grünthal & Siru Kainulainen on nyt luettavissa täällä: https://journal.fi/vskst/issue/view/13808 Kirjaa myy Tiedekirja (hinta 35 e, seuran jäsenille 24 e). Täällä ja toisaalla on ensimmäinen Viipuriin ja Karjalaan sotienjälkeisessä kirjallisuudessa keskittyvä antologia. Se on tutkimuksellinen avaus evakkokirjallisuuden Read more…
Uusin J@rgonia vol. 24 nro 47 on ilmestynyt. Kyseessä on Antti Räihän, Pirita Frigrenin & Antti Valliuksen toimittama teemanumero “Viipurin läänin metsät keskusteluissa, varallisuutena ja visualisaationa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa”. Teemanumeron artikkelit ja kirja-arvioit on vapaasti luettavissa täältä: https://journal.fi/jargonia/issue/view/13807
Liput 20 euroa. Oulun Karjalaisilla kesäjuhlilla laulettavan Oodi Suomelle –konsertin voi kuunnella ensiesityksenä Koskelan kirkossa, Paviljonkikuja 10, 00600 Helsinki, tämän viikon torstai-iltana 4.6.2026 klo 19.00. Oodi Suomelle – konsertti on kunnianosoitus suomalaiselle mieskuoromusiikille. Konsertissa kuullaan tunnettuja mieskuorokirjallisuuden helmiä muun muassa Sibeliukselta, Madetojalta ja Kuulalta. Tuoreempia kappaleita konsertissa kuullaan Olli Saarelta. Read more…
Rainer Knapas on Helsingin yliopiston kunniatohtori, arvostettu kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija. Hän on keskeinen Viipurin ja Vanhan Suomen kulttuurihistorian ja arkkitehtuurin tuntija, joka on laajassa tuotannossaan avannut 1700–1800-lukujen monikulttuurisia vaikutteita ja kerrostumia. Viipurin osalta hän on tehnyt tunnetuksi etenkin Monrepos’n kartanon ja puiston historiaa sekä sen merkitystä eurooppalaisessa sivistysperinnössä. Knapas on Read more…