Toimitteita-sarja

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita -sarjan alana on Viipurin kaupunki- ja kulttuurihistoria. Toimitteet sijoittavat Viipurin kosmopoliittisen kulttuuripiirin ja koko itäisen Suomen historiaa Itämeren ja sen lähialueiden kontekstiin. TSV:n Julkaisufoorumin (Jufon) tasolle 1 luokitellussa sarjassa julkaistaan tieteellisiä artikkeleita historian sekä kirjallisuuden, arkkitehtuurin ja muun taiteiden tutkimuksen aloilta.

Toimitesarjan osat 18-23 kuuluvat kokonaisuuteen Viipuri, kulttuurin kaupunki (julkaisuaikataulu 2016-2021). Aikakausittain ryhmitetyissä teoksissa päivitetään aiemmin katveeseen jääneitä tutkimuskysymyksiä tai tartutaan perinteisiin aiheisiin uudesta näkökulmasta. Keväällä 2021 ilmestynyt toimite 23 käsittelee niin kutsuttua diasporaviipurilaisuutta ja neuvostoliittolais-venäläisen Viipurin kulttuuria sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. VSKS:n toimitteet pitävät itäsuomalaisen että Viipurin kosmopoliittisen kulttuuripiirin historiaa osana Suomen tieteellistä keskustelua.

Toimitesarja perustettiin 1975 professori Viljo Nissilän aloitteesta, minkä jälkeen siitä on muodostunut Viipurin historiaa koskeva arvostettu sarja. Toimitteet 16 ja 17 perustuvat Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran vuosittain järjestämän Viipuri-tutkimuksen päivän tieteellisesti korkealaatuisiin esitelmiin.

Vuonna 2015 VSKS:n Toimitteita -sarja muutettiin vertaisarvioiduksi julkaisukanavaksi, johon valitut tieteelliset artikkelit käyvät läpi anonyymin vertaisarvioinnin. Vertaisarviointitekstit on merkitty TSV:n vertaisarviointitunnuksella. Ainoastaan huomioita ja katsauksia voidaan julkaista ilman vertaisarviointia, jolloin ne läpikäyvät toimituksen sisäisen arvioinnin. Sarja noudattaa tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistusta hyvästä tieteellisestä käytännöstä. VSKS on Suomen tiedekustantajien liiton jäsen.

Sarjalla on toimitusneuvosto, joka koostuu julkaisun edustamien tieteenalojen asiantuntijoista. Siihen kuuluvat päätoimittaja, toimitussihteeri ja kulloinkin tekeillä olevien osien osatoimittajat. Lisäksi neuvostoon voidaan kutsua muita jäseniä. Neuvosto keskustelee sarjan yleisistä linjauksista ja suunnittelee alustavasti tulevia osia. Seuran hallitus päättää osien toimittajista ja resursseista sekä vahvistaa sisältösuunnitelman.

Sarjan yksittäisten osien toimituskunnan muodostaa kunkin osan professori- tai dosenttitasoinen vastuutoimittaja yhdessä sarjan päätoimittajan ja toimitussihteerin kanssa. Lue tarkemmin toimitusprosessista ja vertaisarvioinnista kirjoittajan ohjeista.

Uudistunut sarja edistää avoimen tieteen periaatteita saattamalla toimitteet luettaviksi vapaasti verkossa puolen vuoden embargon jälkeen. Sarjan aiemmat osat on digitoitu. Ne ovat avoimesti luettavissa seuran ylläpitämällä wiipuri.fi-sivustolla.

 


VSKS:n Toimitteita 1-23

Toimitteet 2 ja 16-20 ovat ladattavissa PDF-tiedostona tällä sivulla niitä koskevien linkkien takaa.

Toimitteet 21 ja 22 on julkaistu TSV:n julkaisusarjassa Journal.fi (linkit alla).

Toimite 23 on ilmestynyt kirjana ja sitä myy Tiedekirja

Muista teoksista on linkitys wiipuri.fi-sivustolle.  Sivustolla on julkaistu sisällöt myös artikkeleittain kirjoittajan sukunimen mukaan aakkostettuina.

Teoksia voi tulostaa omaan käyttöön tekijänoikeuslain mukaisesti.

Alennukset Tiedekirjan myymistä painetuista toimitteista 18-23:
VSKS:n jäsenet voivat ostaa teoksen jäsenhintaan (-30%) postitse laittamalla sähköpostia: tiedekirja@tsv.fi 
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) ja Suomen kirkkohistoriallisen seuran (SKHS) jäsenet saavat myös alennuksen -30% Tiedekirjan myymistä VSKS:n toimitteista.

 


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 23 (2021)

Diasporan Viipuri – Muistojen kaupunki sotien jälkeen

Toim. Satu Grünthal ja Kristiina Korjonen-Kuusipuro 

Talvi- ja jatkosodan myötä luovutetusta Karjalasta pakeni noin 407 000 evakkoa muualle Suomeen, ja Viipurin kaupungista sekä maalaiskunnasta lähteneet muodostivat tästä siirtoväestä runsaan viidesosan. Alkoi hajaannuksen eli diasporan aika, jolloin menetetyn kotiseudun perinteitä, tapoja ja historiaa sekä omaa kulttuurista identiteettiä alettiin vaalia ja toteuttaa uusissa oloissa ja ristiriitojen paineissa.

Antologia Diasporan Viipuri – Muistojen kaupunki sotien jälkeen tarkastelee, millaiseksi viipurilaisuus muodostui ja miten se on ilmennyt sotienjälkeisinä vuosikymmeninä aina 2020-luvulle saakka. Diasporan kokemukseen kuuluu eläminen yhtä aikaa menetetyssä todellisuudessa ja nykyisyydessä, ja yhteisölliset muistot ovat silta kadotetusta tähän hetkeen. Toimitteen keskeisenä teemana onkin, kuinka menneisyys ja nykyisyys yhdistyvät toisiinsa ja miten muisti peilaa ja säilyttää menetettyä. Monitieteisen kokonaisuuden lähtökohtia ovat diasporan, kulttuurisen trauman, nostalgian ja jälkimuistin käsitteet, ja mukana on myös venäläinen näkökulma.

Kirjaa myy Tiedekirja.  

Arvostelukappaleen voi tilata seuran toimitussihteeriltä osoitteesta vskstoimitteita[at]gmail.com

Lue lisää teoksesta: VSKS:n Toimitteita 23

Kulttuuritoimituksen kirja-arvio


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 22 (2020) 
Journal.fi

Monumenteista tanssiaskeliin: Taiteiden ja kulttuurin Viipuri
1856–1944

Toim. Anna Ripatti ja Nuppu Koivisto This image has an empty alt attribute; its file name is VSKS-toimitteet-22-KANSI-WEB1-1014x1440.jpg

Viipurilla on perinteisesti ollut tarunhohtoinen maine poikkeuksellisen kosmopoliittisena kulttuurikeskuksena. Oliko Viipuri niin kansainvälinen kulttuurikaupunki kuin sen jälkimaine antaa ymmärtää?

VSKS:n Toimitteessa 22 – Monumenteista tanssiaskeliin: Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 – Viipurin kulttuurihistoriaa tarkastellaan lukuisista eri näkökulmista. Eri taiteenalojen tutkijat käsittelevät artikkeleissaan muun muassa arkkitehtuuria, musiikkia, kirjallisuutta ja tanssia. Kirjassa ylitetään sekä korkean ja matalan että eri kansallisuus- ja kieliryhmien välisiä raja-aitoja ja eläydytään Viipurin soivaan, näkyvään sekä kuviteltuun katukuvaan aina Saimaan kanavan avautumisesta jatkosotaan.

Viipurin 1800–1900-luvun historiaan kuuluivat yhteiskunnalliset murrokset sekä konfliktit. Ne värittivät myös kulttuurielämää, jossa poliittisten ja sosiaalisten ryhmittymien kanssakäyminen ei aina onnistunut saumattomasti. Kirja tarjoaa kiehtovia näkymiä Viipurin kulttuurihistoriaan aikakautena, joka päättyi kesällä 1944 Neuvostoliiton valloittaessa kaupungin.

 

Kirjaa myy:  Tiedekirja

VSKS:n jäsenet voivat ostaa teoksen jäsenhintaan (-30%) postitse laittamalla sähköpostia: tiedekirja@tsv.fi 

Arvostelukappaleen voi tilata seuran toimitussihteeriltä osoitteesta vskstoimitteita[at]gmail.com.

Lue lisää teoksesta: VSKS:n Toimitteita 22

 


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 21 (2019) Journal.fi

Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880-1939 

Toim. Anu Koskivirta ja Aleksi Mainio                   

Suomen historiaa ei voi ymmärtää tuntematta Karjalan ja sen pääkaupungin Viipurin historiaa. Tämä vanha viisaus pätee erityisesti vuosiin 1880–1939, jotka muodostavat yhden alueen historian kiehtovimmista kehitysvaiheista. Kun nationalismi ja sosialismi innostivat kansaa kaduille, syntyi kansalaistoimintaa, yhdistyksiä, järjestöjä, lehtiä ja puolueita, mutta tapahtui myös salamurhia ja valtiollisia mullistuksia. Tämä aatteiden ja tapahtumien ketju on pääosassa VSKS:n Toimitteessa 21, Politiikan ja jännitteiden Viipuri 1880–1939. Kokoelmassa luodaan kuva Viipurin poliittiseen kulttuuriin ja sen omaleimaisiin piirteisiin. Kerta kerran perään törmätään samoihin kysymyksiin: millaisten sosiaalisten ja idänpoliittisten yhteentörmäysten tuloksena syntyivät ja kehittyivät erityispiirteet, jotka olivat leimallisia nimenomaan Viipurille ja Karjalankannakselle? Miten yleiseurooppalaiset ja kansalliset aate-, kulttuuri- ja sosiaalihistorialliset ilmiöt näkyivät paikallisella tasolla?

Keisarikunnan yhdenmukaistamispolitiikka ja siihen liittynyt oikeustaistelu koskettivat verevästi eritoten Viipuria. Niitä seurasivat ensimmäinen maailmansota, keisarikunnan rappio ja Venäjän vallankumouksellinen vuosi 1917. Keväällä 1918 Karjalan pääkaupunkia hallitsivat punaiset suomalaiset, mutta pian alkoi ”valkoisen Viipurin” aika. Sisällissodan traagisia tapahtumia ei unohdettu kaupungissa, mutta 1920- ja 30-luvulla elämä jatkui, politiikasta kiisteltiin ja vaaleja järjestettiin.

Kirjaa myy:  Tiedekirja

VSKS:n jäsenet voivat ostaa kirjat jäsenhintaan (-30%) postitse laittamalla sähköpostia: tiedekirja@tsv.fi 

Lue lisää teoksesta: VSKS:n Toimitteita 21


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 20 (2018) PDF

Kuvaukset, mielikuvat, identiteetit: Viipurin kulttuurihistoriaa 1710–1840

Toim. Piia Einonen & Antti Räihä VSKS-toimitteet-20-etukansi-PIENI

Viipurin siirtyminen osaksi Venäjän keisarikuntaa Uudenkaupungin rauhassa 1721 on tehnyt siitä suomalaisessa historiantutkimuksessa poikkeuksellisen kiinnostavan tutkimuskohteen. Antologia Kuvaukset, mielikuvat, identiteetit koostuu artikkeleista, joissa käsitellään Viipurin kulttuurihistoriasta vuosilta 1710–1840. Teksteissä luodaan kokonaisvaltaisia tutkimusasetelmia, joissa yksilöllisiä ja kollektiivisia, eri säätyjen, ylempien ja alempien, kulttuuriin ja käytäntöihin kuuluneita ilmiöitä tarkastellaan useista näkökulmista.

Lähestymistapa kattaa sekä aineellisen että aineettoman kulttuurin ilmiöt: esimerkiksi kirjoista kirjoitetaan sekä esineinä, omistuksen ja lukuharrastuksen kohteina, että Viipurin nuorten opettajien hengentuotteina. Valikoima kattaa artikkeleita kuvataiteesta, käsityöläisyydestä, yrittäjyydestä, kieleen ja syntyperään liittyneistä ajatuksista sekä säätyläistön elämäntavasta. Venäläiset käsitykset Viipurista ja kaupungin raadin suhtautuminen Vanhan Suomen alueen vuonna 1812 tapahtuneeseen yhdistämiseen muuhun Suomeen ovat eräitä sen tuoreista tutkimusteemoista.

Lue lisää teoksesta: VSKS:n Toimitteita 20

Kirjaa myy:  Tiedekirja
VSKS:n jäsenet voivat ostaa kirjat jäsenhintaan (-30%) postitse laittamalla sähköpostia: tiedekirja@tsv.fi.


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 19 (2017) PDF

Arki, kirkko, artefakti. Viipurin kulttuurihistoriaa Ruotsin ajalla (n. 1300–1710)

Toim. Petri Karonen, Pentti Paavolainen ja Sanna Supponen       VSKS_toimitteet_19_etukansi_PIENI

Viipurin linna ja sen suojiin rakentunut kaupunki olivat sekä aikalaisille että myöhemmin suomalaisten itseymmärrykselle keskeisiä paikkoja. Antologiassa Arki, kirkko, artefakti eri tieteenalojen asiantuntijat käsittelevät monikulttuurisen ja -kielisen Viipurin historiaa niin henkisen kuin materiaalisen kulttuurin näkökulmista keskiajalta 1700-luvun alkuun. Aiheet liittyvät kirkolliseen ja sivistyselämään, hengellisiin ja maallisiin instituutioihin ja organisaatioihin sekä arjen esineelliseen maailmaan aina yksittäisiin viipurilaisiin toimijoihin asti.

Lue lisää teoksesta: VSKS:n Toimitteita 19

Kirjaa myy: Tiedekirja

VSKS:n jäsenet voivat ostaa kirjat jäsenhintaan (-30%) postitse laittamalla sähköpostia: tiedekirja@tsv.fi.

 


 

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 18 (2016)  PDF

Muuttuvien tulkintojen Viipuri VSKS_toimitteet_18_kansi_PIENI

Toim. Anu Koskivirta, Pentti Paavolainen ja Sanna Supponen

Muuttuvien tulkintojen Viipuri päivittää käsityksiä Viipurin monimuotoisesta kulttuurielämästä ja historiankirjoituksesta uuden ajan alusta kuluvan vuosituhannen puolelle saakka. Kokoelman kirjoittajat ovat Viipurin historian asiantuntijoita, jotka edustavat alan uusinta tutkimusta.             

Paperikirjaa (3. painos) myy: Tiedekirja

VSKS:n jäsenet voivat ostaa kirjat jäsenhintaan (-30%) postitse laittamalla sähköpostia: tiedekirja@tsv.fi. 


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 17 (2013)  PDF

Monikulttuurisuuden ajan Viipuri 

Toim. Pentti Paavolainen ja Sanna Supponen

Saksa, ruotsi, venäjä ja suomi – Viipurin neljä kieltä – ja niiden puhujat tekivät Viipurista ainutlaatuisen kaupungin Suomessa. Toisaalta monikulttuurisuus on ristiriitainen käsite myös Viipurissa. Näihin teemoihin paneudutaan VSKS:n Toimitteita 17 neljässä Viipurin monikulttuurisuutta käsittelevästä artikkelissa, jotka on tehty Viipuri-tutkimuksen päivän 7.9.2012 alustusten pohjalta.

Teos on saatavilla vain PDF:nä.


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 16 (2012)  PDF 

Viipurin viisas – näkökulmia Jaakko Juteiniin

Toim. Liisi Huhtala ja Sanna Supponen

VSKS:n Toimitteita 16 koostuu kuudesta Jaakko Juteinia ja hänen aikaansa eri näkökulmista käsittelevistä artikeleista, jotka on tehty Viipuri-tutkimuksen päivän 7.9.2011 alustusten teemoista. Artikkeleissa pureudutaan niin Juteiniin kieleen kuin mieleen ja toisaalta hahmotetaan hänen toiminta ympäristöä ja toimintatapojaan, jotka olivat osittain varsin uraa uratavan rohkeita omana aikanaan.

Teos on saatavilla vain PDF:nä.


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 15 (2005)

Toimitteen 15 pääpaino on laajemmissa historiallisissa artikkeleissa ja lisäksi teos sisältää kokonaisuudessaan C. H. Ståhlbergin ja Elias Lönnrotin kirjeenvaihdon käännettynä. Historia-artikkelit koskevat sekä keskiaikaa, Markus Hiekkasen ja Kyllikki Tiensuun artikkelit, että 1900-lukua, Pirkko Sallinen-Gimpl’n ja Merja Sillanpään artikkelit.                                                                              

Julkaistu myös PDF:nä. Seura myy painettua teosta verkkokirjakaupassaan.


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 14 (2003)

Toimitteessa 14 on runsaasti erilaisia muistelmakirjoituksia Viipurista ja lisäksi muutama historiaan liittyvä artikkeli kuten Rainer Knapaksen Viipurin kulttuurista 1750-1850 – historiankirjoitusta ja ongelmia. Teemoina artikkeleissa ovat erityisesti Viipurin koulut, näistä laajimpana Kalevi Tillin artikkelissa Viipurin koulut keskiajalla sekä Viipurin lukion synty ja sen jatko Porvoossa.

Julkaistu myös PDF:nä. Seura myy painettua teosta verkkokirjakaupassaan.


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 13 (2001)

Toimitteen 13 painopiste on vuosissa 1710-21 Viipurissa. Se sisältää henkilökuvauksia, kuten Kalevi Tillin katsauksen Juho Lallukkaan Viipurin suomalaisen teatterielämän perustajana ja tukijana, ja useita pienoistutkielmia kuten Jyrki Paaskosken Saimaan kanavan ensimmäiset rakentamisyritykset 1500- ja 1600-luvuilla. Lisäksi teoksessa on käännettyä historiallista tekstiä, kuten Gabriel Laguksen Eräitä seikkoja Viipurin oloista venäläismiehityksen aikana 1710-21.

Julkaistu myös PDF:nä. Seura myy painettua teosta verkkokirjakaupassaan.


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 12 (1998)

Toimitteessa 12 on 3 laajempaa tutkimusartikkelia, Pirjo Uinon Luovutetun Karjalan muinaislinnoista, Harri Pelkosen Viipurilaisten sahateollisuus vesisahojen aikana ja Jukka Hartikaisen Viipurin juutalaisen yhteisön vaiheita. Lisäksi se sisältää useita lyhyempiä katsauksia historiallisiin ja aikansa ajankohtaisiin Viipuria koskeviin teemoihin, kuten Viipurin pienoismallihankkeeseen. Toimitteessa on myös useita henkilökatsauksia, kuten Toivo Kuulan Viipurin aikaan.

Julkaistu myös PDF:nä. Seura myy painettua teosta verkkokirjakaupassaan.


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 11 (1996)

Pääosan toimitteesta 11 muodostaa VSKS:n 150-vuotisjuhlallisuuksiin liittyvät kirjoitelmat, kuten lyhyet kuvaukset seuran historiasta. Toimittessa on myös muita lyhyitä artikkeleita, muun muassa Boris Sirposta, Viipurin kaupungin kansainvälisestä ilmeestä ja Viipurin kaupungin hoitokunnan vaiheista 1942-48, sekä Sven Hirnin koostama laaja ja tarkka ajankuvaus vuodelta 1889 nimellä Gustaf Gustafsson kävelyllä Wiipurissa.

Julkaistu myös PDF:nä. Seura myy painettua teosta verkkokirjakaupassaan.


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 10 (1992)

Toimitteessa 10 on useita lyhyitä katsauksia ja muutama laajempi artikkeli, kuten Viktor Dmitriewin artikkeleista tehdyt käännökset Monrepos ja Viipurilainen modernismi, A.I. Saksan Käkisalmen arkeologisten kaivausten tuloksia valoittava Käkisalmen maasta esiin kaivettu historia. Lisäksi se sisältää Viipurin Suomalaisen Seuran ja Viipurin puhelimen historiat, lehtori A.K. Sumeliuksen päiväkirjoihin perustuvan kuvauksen hänen ajoistaan Huvituksessa sekä muutaman muistelman ja yhden runon.

Julkaistu myös PDF:nä. Seura myy painettua teosta verkkokirjakaupassaan.


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 9 (1989)

Toimite 9 sisältää Raimo Rannan tutkimuksen Itäsuomalaiset Pietaria rakentamassa 1703-1721 ja Tapio Koskimiehen tutkimuksen Neuvostoliiton lentokoneiden aiheuttamista rajaselkkauksista Kannaksella vuosina 1937-39 ja Alpo Salmelan kuvauksen Vuosisadanvaihteen Viipuria lehtori A.K. Sumeliuksen päiväkirjan valossa. Lisäksi siinä useita lyhyempiä, erityisesti henkilöitä koskevia artikkeleita Otto.-I. Meurmanilta, Erkki Kuujolta, Erkki Rautvuorelta, Urpo Loukamolta ja Martti Plitziltä sekä muutama V. Erkamon runo.

Julkaistu myös PDF:nä. Seura myy painettua teosta verkkokirjakaupassaan.


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 8 (1987)

Toimitteessa 8 on mukana kotimaisten kirjoittajien lisäksi myös artikkeli V.A. Tjulenevilta, joka esittelee muun muassa neuvostoliittolaisten Viipurissa tekemien kaivausten tuloksia artikkelissa Viipurin arkeologisen tutkimuksen tuloksia. O.-I. Meurman valottaa muun muassa kokemuksiensa puolesta Harald Öhquistin elämää ja Viipurin asemakaavoitusta. Alpo Salmela on tutkinut entistä asuinaluettaan Loikkaista ja sen asukkaita. Pääosan teoksesta käsittää V. Erkamon laudatur-tutkielma eläinlääketieteestä koskien Isojen petoeläinten esiintymistä Viipurin läänissä vuosina 1856-1937.

Painos myyty loppuun. Julkaistu myös PDF:nä.


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 7 (1985)

Toimite 7 koostuu pääosin kahdesta laajasta tutkielmasta, sisältäen Raimo Rannan Kaakkois-Suomi kiistana rauhanneuvotteluissa 1718-21 ja 1743 ja Jorma Väänäsen isästään kertovan elämäkerrallisen ja runsaasti kaunokirjallista alkuperäisaineistoa käsittelevän Väänäs-Kallen kronikan. Lisäksi se sisältää Erkki Kansanahon esitelmän Kaksi Viipurin koulupoikaa – Mikael Agricola ja Paavali Juusteen ja kolme Otto-I. Meurmanin lyhyttä artikkelia.

Painos myyty loppuun. Julkaistu myös PDF:nä.


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 6 (1983)

Toimitteessa 6 on kaksi laajaa tutkielmaa Otto.-I. Meurmanin Viipurin kirkot ja Viljo Nissilän Kulttuurielämää sotavuosina 1939-1944 Viipurissa. Lisäksi se sisältää lyhyempiä katsauksia ja historiikkeja keskittyen erityisesti Torkkelin killan 50-vuotiaaseen historiaan sekä alayhdistysten historioihin. Muina aiheina ovat Viipurin Suomalaisen lyseon vaiheet, terveydenhoidon historia Viipurissa keskiajalta itsenäisyyden ajalle ja Viipurin naisten liikuntaharrastukset.

Painos myyty loppuun. Julkaistu myös PDF:nä.


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 5 (1982)

Toimitteessa viisi on Viljo Nissilän artikkeli Viipurin kadunnimistä ja kotiseutumuistelma Viipurin kaakkoislaitamilta, joka keskittyy pääosin Kelkkalaan. Toimitteessa on myös Pekka Luoman Pro Gradu aiheenaan Karjalan kannaksen väestönsiirrot ja evakuoinnit jatkosodan aikana. Lisäksi se sisältää lyhyempiä katsauksia ja historiikkeja, muun muussa VSKS:n vaiheista.

Painos myyty loppuun. Julkaistu myös PDF:nä.


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 4 (1980)

Toimite 4 sisältää Leena Laineen pro gradun kattavine liitteineen aiheenaan Wilken koulu Viipurissa, Aimo Halilan pienistä henkilöhistorioista koostuvan Viipurin puolustajat 1710 ja Viipurin taideteollisen korkeakoulun 50-vuotisjuhlan yhteydessä kirjoitetun, erilaisia urapolkuja Ruotsin vallan aikana esittelevän Kauppiaan koulutusta vanhassa Viipurissa. Lisäksi teoksessa on  Timo Kivi-Koskisen kirjoitus Viipurin kauppakamarista, joka toimi pohjatyönä sitä koskevalle historiikille, Uno Ulbergin kuvaus Viipurin pyöreän tornin historiasta ja restauroinnista 1920-luvulla sekä Viljo Nissilän katsaus germaanisen nimiaineiston etymologiseen ryhmittelyyn Suomen nimistössä.

Painos myyty loppuun. Julkaistu myös PDF:nä.


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 3 (1978)

Toimitteessa numero 3 on runsaasti eri teemaisia artikkeleita sekä muisto- ja onnittelukirjoituksia seuran toimijoille. Eräs toimitteen teema on koulutushistoria, josta kirjoittavat Sulo Haltsonen artikkelissaan Erään inkeriläisen alkeiskoulun vaiheita ja Viljo Nissilä artikkelissaan Sunnuntaikouluista ammattikouluihin. Nissilä on kirjoittanut myös Viipurista nimistön valossa, keskittyen erityisesti maantieteelliseen ja kaupungin historiaan liittyvään nimistöön. Toinen teema on itsenäisyyden ajan alun haasteet, johon pureudutaan O.-I. Meurmanin selostuksessa kuinka muinaismuistojen valvonta järjestettiin itsenäisyyden ajan alun Viipurissa, jossa historiallisia kerrostumia on runsaasti, sekä Reino Vornasen tekstissä Itsenäisyyden ajan kunnallistekniikkaa Viipurissa.

Lisäksi Toimite sisältää Aarni Erä-Eskon kirjoituksen 9.-13. vuosisadan slaavilais-karjalaisista kulttuurisuhteista, Aarne Huuskosen pienoiselämänkerran runoilija Aleksanteri Rahkosesta, David Kaijasen tutkielman Viipurin linnoitustöistä 1800-luvun puolivälissä sekä Alpo Salmelan muistelon Asumalähiömme Loikkanen Viipurissa, joka keskittyy erityisesti esikaupunkien kehitykseen. Toimitteessa on myös pienoishistoriikit Mauno Aallolta Viipurin taiteilijaseurasta 1930-luvulla, Erik Elfströmiltä Elftrömin kelloseppäsuvusta Viipurissa ja Taavetti Häyriseltä Viipurin taideteollisuusyhdistyksestä.

Painos myyty loppuun. Julkaistu myös PDF:nä. 


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 2 (1977), PDF 

Otto-I. Meurman, Viipurin arkkitehdit

VSKS:n Toimitteita 2 sisältää O.-I. Meurmanin tutkimuksen Viipurissa toimineista ja eläneistä arkkitehdeistä. Kirja koostuu pääasiassa pienoiselämänkerroista sekä kuvauksia arkkitehtien suunnitelmista rakennuksista. Kirjan kuvatoimituksesta on huolehtinut Juha Lankinen ja se sisältää myös paljon kuvia Lankisen yksityiskokoelmastaan sekä hänen piirtämänsä erinomaisen kartan, johon on merkittynä kirjassa mainitut rakennukset. Teos on jaettu viiteen osaan: Historiallinen katsaus, Kuvermentin arkkitehdit, Läänin arkkitehdit, Kaupungin viroissa toimineet ja muut arkkitehdit.

Vaihtuvien tyylisuuntien ja arkkitehtonisten muoti-ilmiöiden lisäksi niin sijainti, monikulttuurisuus kuin historian asettamat rajat (kaupungin muuri) ovat muokanneet Viipurin arkkitehtuuria ja tehneet siitä ainutlaatuisen kokonaisuuden. Ensimmäinen nimeltä tunnettu rakennusmestari on Kustaa Vaasaan ajalta Pyöreän tornin ja sitä seuranneiden erilaisten linnoitussuunnitelmien tekijä. Viimeisimmät kirjassa kuvat arkkitehdit joutuivat jättämään kaupungin sen siirtyessä Venäjän vallan alle.

Painos myyty loppuun. Julkaistu myös PDF:nä, linkki yllä.


Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 1 (1976)

Toimite 1 sisältää kaksi tutkimusartikkelia Sven Hirnin Vihantaa Viipuria ja Viljo Nissilän Suomen Karjalan ortodoksinen nimistö. Hirnin tutkimus luo katsauksen Viipurin viher- ja virkitysalueiden syntyy ja kehittymiseen 1700-luvulta 1800-luvun loppuun. Se keskittyy niin rakennushistoriaan kuin alueiden käyttötarkoituksien kehitykseen sekä pureutuu rakentamisen sosiaalisiin ulottuvuuksiin ja eri aluiden vaihteleviin omistussuhteisiin. Katsaus käsittää Monrepon ja Aninan puistot, Vauxhallin kylpylän sekä Tervaniemen ja Huusniemen viheralueet.

Nissilän tutkimus valoittaa Karjalan nimistön historiaa ja etymologiaa keskittyen erityisesti aiemmin vähemmälle huomiolle jääneisiin piirteisiin sekä leviämistä Karjalasta Savoon.

Painos myyty loppuun. Julkaistu myös PDF:nä.

 

 

 

 

 
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

.