Theodor Schvindt 170 vuotta!

Petter Theodor Schvindt (myös Schwindt, 13.10.1851‒27.10.1917) oli merkittävä suomalainen arkeologi ja kansatieteilijä. Hänen syntymästään on kulunut 170 vuotta. Räisälästä kotoisin ollut Theodor Schvindt kävi Viipurin ruotsinkielisen yläalkeiskoulun, minkä jälkeen seurasivat korkeakouluopinnot Helsingissä. Schvindt oli Wiipurilaisen Osakunnan kantavia voimia toimien pitkään osakunnan kuraattorina (1888‒1903). Jo opiskeluaikanaan hän järjesti uutterasti osakunnan kansatieteellisiä ja arkeologisia keruuretkiä kotiseuduilleen Karjalankannakselle ja Laatokan Karjalaan. Schvindt valittiin itseoikeutettuna osakuntien kokoelmia varten perustetun Ylioppilasosakuntien kansatieteellisen museon hoitajaksi.

Pääasiallisen työuransa Schvindt teki Valtion Historiallisessa museossa (sittemmin Kansallismuseo) ja Muinaistieteellisessä toimikunnassa, mutta hän oli kulttuurialan toimijana uskomattoman laaja-alainen ja aktiivinen kaikessa, mihin ryhtyi ‒ jopa politiikassa eli valtiopäivillä porvariston edustajana. Kansallisuus- ja suomalaisuusaatteen innokkaana puolestapuhujana hän osallistui myös Kagaalin eli sortokaudella perustetun vastarintajärjestön toimintaan.

Schvindtiä on oikeutetusti kutsuttu sekä Karjalan arkeologian että Suomen kansatieteen isäksi. Schvindtin 1880-luvulla tekemistä ristiretki- ja varhaiskeskiaikaisten ruumiskalmistojen kaivaustutkimuksista oli tuloksena merkittävä väitöskirja Tietoja Karjalan rautakaudesta (1892), joka oli pitkään aihepiirinsä perusteos. Erityinen ansio oli myös ensimmäinen kivikautisen asuinpaikan kaivaus Suomessa (Räisälä Teperinaho 1892). Valtaosa Schvindtin kenttätutkimuksista kohdistui Viipurin lääniin, mutta hän teki kaivauksia ja inventointeja myös läntisessä Suomessa – tutkimuskohteita kertyi kaikkiaan runsaat toista sataa.

Kansanvalistus ja kotiseututyö olivat lähellä Schvindtin sydäntä, ja Kannaksella hänet tunnettiin tuttavallisesti ”tohtori Vinttinä”. Erityisesti kansanpuvut ja niiden ornamentiikka kiinnostivat häntä. Niissä merkeissä hän ystävystyi myös Larin Parasken kanssa. Ompelu- ja nauhakoristeita hän esitteli teoksessa Suomalaisia koristeita 1‒2 (1895‒1903) sekä Karjalan pukuja julkaisussa Suomen kansan pukuja 1800-luvulla 1 (1913). Suomalainen kansatieteellinen kuvasto 1 (1905) keskittyi metsänkäyntiin ja kalastukseen.

Schvindt ulotti toimintansa monelle alalle. Tärkeimpiä hänen perustamiaan yhdistyksiä olivat kansatieteellistä keruuta harjoittanut Muurahaiset sekä Suomalaisen Kansantanssin Ystävät. Hän toimi aktiivisesti myös Suomen Käsityön Ystävissä. Tverin Karjalan matkalla hän kokosi sanastoa tverinkarjalan kielen sanakirjaa varten. Vuonna 1907 hän teki lähes puolen vuoden mittaisen matkan Egyptiin, jossa hän tunnusteli sikäläisiä kaivausmahdollisuuksia ja opetteli jopa puhumaan arabiaa. Viimeisen kalmistokaivauksensa hän teki Sakkolan Lapinlahdella, vain pari kuukautta ennen kuolemaansa.

Theodor Schvindt on haudattu Hietaniemen hautausmaalle, ja hänelle on pystytetty muistokivi syntymäpitäjäänsä Räisälään (nyk. Melnikovo).

Teksti: Dos. Pirjo Uino
Schvindt, Theodor (1851 – 1917) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)
Kuva: Finna. Museoviraston vapaakäyttöinen valokuva, joka on otettu Kööpenhaminassa 1870-luvun alussa (Lauritz Olsen & Co).