Esimiehen joulukirje 15.12.2014   

Viipurin ystävien kannalta päättyvä vuosi on ollut monenlaisten uutisten vuosi. Syyskuisella jäsenmatkalla etsimme sodan 1914–1918 paikkoja Viipurissa. Matkaan yhdistettiin käynti Sorvalin hautuumaalla, jossa Seuramme ensimmäisen sihteerin, lehtori K.H.J. Ignatiuksen hautakivi oli nostettu pystyyn. Anu Koskivirta piti lyhyen esittelyn hänen toiminnastaan ja aikoo jatkaa Ignatiusta koskevaa tutkimusta Koneen Säätiön myöntämällä apurahalla. Hautakiven pystytyksen junaili Pro Sorvali -yhdistys, joka jatkaa sitä hienoa työtä, minkä Viipuri-keskus ry oli Sorvalissa aloittanut. Viipuri-keskuksen alasajo on yksi vuoden ikävistä uutisista, samoin Monrepos’n rakennusten yhä rapistuvampi kunto. Peltikatot ovat taloissa, mutta nykyisessä poliittisessa tilanteessa on vaikea ajatella, että hankkeelle luvattu Maailmanpankin rahoitus ja restaurointiprojekti voisivat päästä kunnolla käyntiin.

Mutta Venäjä on ihmeiden maa. Vuosikymmenet rapistunut vanhan tuomiokirkon raunio on tiettävästi vihdoin saamassa ainakin suojakatoksen, ja vaaralliseen kuntoon päässyt kellotorni Moskovan ja Pietarin kautta rahoituksen kunnostukseen. – Vaikka presidentti Putinin ideat ja toiminta ei meitä kovin innosta, voi tämä Venäjän imperiaalinen voimannäyttely koitua Viipurin – imperiumin läntisen näyteikkunan kunnostukseen. Elämä on täynnä paradokseja.

Vuoden tapahtumista muistan lämmöllä Lahden museon upeasti tekemää Viipuri – mon amour -näyttelyä, jonka eteisessä kohtasimme nykyviipurilaisten turistien ryhmän. Lisäksi voimme tyytyväisinä panna merkille miten suuren yleisösuosion saavutti teema Viipuri 1914–1918 syyskuun tutkimuspäivässä, ja miten hienoja puheenvuoroja siellä kuulimme. Tarkoitus on saattaa sekin seminaari verkossa kuultavaksi ja nähtäväksi. Lempin päivän teemana taas oli J. H. Erkko, jonka runoa, lauluja ja biografiaa saimme nauttia.

Kulttuurihistorian tutkimusta edistävä hanke Viipuri – kulttuurin kaupunki on käynnistynyt, mutta työ on pitkäkestoista ja itse julkaisut ilmestyvät vasta lähivuosina. Viiden kirjan sarjan aloittaa ensi kevään luentoihin Viipuri – rajakaupungin kulttuurielämää 1500-luvulta 2000-luvulle perustuva paperimuotoisesti julkaistava VSKS:n Toimite 18. Seuraavat neljä osaa perustuvat tutkimusartikkeleille, keskiajalta 1600-lukuun ulottuva teos on työn alla ja heti joulun jälkeen jatkuu suunnittelu 1700-luvun osalta.

Seuran toimikunnissa on tapahtunut hieman henkilön vaihdoksia, kun Liisi Huhtalan jälkeen kustannustoimikunnan puheenjohtajaksi on valittu Satu Grünthal. Hänen johdollaan päästään ottamaan kantaa myös VSKS:n julkaisemiin tuleviin sähköisiin sisältöihin. Syksyllä aloitti toimintansa kustannustoimikunnan rinnalla varaesimies Klaus Oeschin vetämä verkkotoimikunta, joka miettii erityisesti uusia julkaisumuotoja. Verkkotoimikunnan keskiössä on Viipurin tieto- ja näyttelykeskus, joka on kattonimi sekä arkistotyyppisille tietokannoille että monimediallisesti toimitetuille aineistoille, joita Seura asteittain kokoaa ja järjestää verkkojulkaisuiksi ja elämyksellisiksi ”tuotteiksi”. Maan toiseksi vanhin viipurilainen seura katsoo hellittämättä tulevaisuuteen, kuten se jo perustettaessa teki.

Se vanhin viipurilainen seura on tietenkin Sjunde januari r.f., jonka kutsukirje tammikuun illalliselle ja tanssiaisiin on taas ohessa, Wilken koulu – Vilken skola on VSKS:n jäsenten jo perinteeksi muodostunut pöytä. Juhlapuhuja prof. Petri Karonen on myös Seuran piiristä. Tervetuloa.

Vuoden 2015 teemaksi näyttää muodostuvan Seuran oman 170-vuotisen taipaleen ajatteleminen. Asiaan saa helposti pohjustusta, kun tutustuu Viipurin läänin historian V osaan, joka käsittelee autonomian aikaa. Anu Koskivirta käsittelee siellä Seuran perustamisen ja fennomanian nousua.  Varmuudella tiedetään, että ensi vuonna Lempin päivän tilalla vietetään 170-vuotisjuhla-illallinen, päivänä lauantai 21.11.2015, joka kannattaa jo merkitä almanakkaan. Tarkemmat tiedot juhlasta kevään aikana.

Vuosikokouksen alustava päivämäärä torstai 26.3.2015, joka myös kannattaa merkitä almanakkaan.  Kolmas hyödyllinen päivämäärä on lauantai 5.9.2015, jolloin pidetään VI Viipuri-tutkimuksen päivä.

Kevätlukukauden maanantait (klo 16–18) taas voi viettää Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XIII, jossa Seuran myötävaikutuksella järjestetään historian oppiaineiden piiriin kuuluva Viipurin kulttuuria koskeva luentosarja. Sen ohjelma on ohessa – mahdolliset muutokset ilmoitetaan niin verkko- kuin facebook-sivujen kautta. – VSKS on myös uudistamassa ja yhtenäistämässä graafista ilmettään, mutta jäsenistön rauhoittamiseksi kerrottakoon, että hallitus teki yksimielisen päätöksen, että perustajien teettämä Väinämöis-aiheinen sinetti säilyy jatkossakin päätunnuksena.

Jäsenmäärän kehitys on ollut erittäin suotuisaa, olemme saaneet sekä Viipurin harrastajia että tutkijajäseniä, kuten olemme toivoneetkin. Seura hakee jäsenyyttä niin Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnassa kuin Tieteellisten seurain valtuuskunnassa. Päivitetyn jäsenluettelon saavat halukkaat tiedokseen sihteeriltä. Sihteeri-tiedottajana jatkaa FM Sanna Supponen (vsks.sihteeri@gmail.com), joka toivottaa omasta puolestaan kaikille hyvää joulua. Hän pyytää ilmoittamaan itselleen, mikäli jatkossa joku jäsenistä ei halua jäsenpostia paperisena. Ajatuksena on siirtyä asteittain sähköiseen viestintään. Historia opettaa, että mitkään muutokset eivät tapahdu yön yli, vaan eri muodot elävät rinnakkain – ja vanhat tavat pitkäänkin. Niin myös meillä.

Kiitän kaikkia jäseniä kuluneesta vuodesta ja aktiivisesta osallistumisesta tapahtumiin, sekä hallituksen puolesta kaikesta sen saamasta palautteesta. Toivotan siis hyvää joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta 2015. Tapaamisiin.

 

Pentti Paavolainen

VSKS:n esimies

 

Viipuri – rajakaupungin kulttuurielämää 1500-luvulta 2000-luvulle

Helsingin yliopisto, päärakennus auditorio XIII

Maanantaisin keväällä 2015, kello 16.15–17.45

Luentosarja yhteistyössä Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian oppiaineen kanssa

Viipuri oli vuosisatojen ajan yksi Suomen merkittävimmistä kaupungeista. Eri aikakausina kaupunki on herättänyt monenlaisia mielikuvia.  Viipuri on ollut Ruotsin valtakunnan lukko, baltiansaksalainen provinssikeskus, Pietarin hovin ja karjalaisten kaupunki – Neuvostoliitolle luovuttamisen jälkeen myös ”vanha venäläinen kaupunki”.

Rajakaupungin kaupunkikulttuuri erilaisissa valtiollisissa yhteyksissään sopiikin hyvin kulttuurihistoriallisen tarkastelun kohteeksi.  Kurssi päivittää kokonaiskuvaa Viipurin monimuotoisesta kulttuurielämästä uuden ajan alusta kuluvan vuosituhannen puolelle saakka. Luentojen näkökulmia yhdistää paikka – Viipurin kaupunki ja sen vaihtuvat geopoliittis-hallinnolliset viitekehykset – sekä kulttuuri- ja yhteiskuntahistorian kysymyksenasetteluja risteyttävä lähestymistapa. Kurssin luennoitsijat edustavat omien tutkimusalojensa kotimaista ja kansainvälistäkin kärkeä.

Avoimet yleisöluennot

19.1. Prof. Petri Karonen, Jyväskylän yliopisto: Aineellisen ja henkisen kulttuurin vuorovaikutus 1500–1600-luvulla

26.1. FT h.c. Rainer Knapas, Helsingin yliopisto: Taide ja kulttuurielämä Vanhan Suomen aikana

2.2. Dos. Charlotta Wolff, Helsingin yliopisto: Liike- ja kulttuurielämän väliset yhteydet 1800-luvulla

9.2. Prof. Kimmo Katajala, Itä-Suomen yliopisto: Kaupunkitilan historialliset kerrostumat

23.2. Prof. Laura Kolbe, Helsingin yliopisto: Viipuri ja eurooppalaisuus

2.3. Prof. emer. Matti Klinge, Helsingin yliopisto: Lojaalit ja radikaalit: virkamiehet ja ylioppilaat 1800-luvulla

9.3. Dos. Pentti Paavolainen, Helsingin yliopisto: Suomenkielisen kulttuurin nousu

16.3. Dos. Teemu Keskisarja, Helsingin yliopisto: Kansalaissodan kulttuurihistoriaa

23.3. Prof. emer. Martti Turtola, Maanpuolustuskorkeakoulu: Toisen maailmansodan kulttuurihistoriaa

30.3. Dos. Yuri Shikalov, Itä-Suomen yliopisto: Venäläinen Viipuri – Kaupunkikuva, turismi ja arkielämä 1940-luvulta 2000-luvulle