Ajankohtaista

Tiedekirjan lukuhetki -podcastin syksyn jakso nro3 on nyt kuunneltavissa. Näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee sitaatin Jani Karhu artikkelista ”Maailma jota ei enää ole – vaikka onkin”. Viipurin kaupunkitila ja menneisyys suomalaisissa ja venäläisissä tulkinnoissa. Artikkeli on ilmestynyt VSKS:n toimitteessa 23 Diasporan Viipuri. Muistojen kaupunki sotien jälkeen. Kuuntele podcast-jakso osoitteessa Read more…

Teemana oli Eeva-Liisa Manner -iltapäivä: modernismia ja musiikkia ja tilaisuus järjestettiin yhdessä Eeva-Liisa Manner -seuran kanssa. Teatterimuseolla järjestetyssä tilaisuudessa väitöskirjatutkija Tiia Kähärä luennoi aiheesta ’’Uneksi tullut todellisuus – Viipuri Eeva-Liisa Mannerin teoksissa’’. Pianisti Jenna Ristilä ja mezzosopraano Marika Kivinen esittivät naissäveltäjien musiikkia, osa musiikista on sävelletty Edith Söderganin runoihin. Lämmin Read more…

Wiipuri.fi-sivuston uudeksi verkkotoimittajaksi on nimetty HuK Lauri Hemmilä. Entinen verkkotoimittaja FM, YTM Iisa Aaltonen siirtyy toimituskunnan päätoimittajaksi varaesimies FM Sanna Supposen luopuessa päätoimittajan tehtävästä. Toimituskuntaan voi olla yhteydessä osoitteessa viipuriportaali@gmail.com tai sivustolta löytyvän lomakkeen kautta.

Vuoden 2021 Tietokirjailijapalkinnot saivat Suvi Ahola, Anu Kantola, Lasse Kosonen, Pentti Paavolainen ja Jussi Pekkarinen. Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät palkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 30.10.2021. Tietokirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Lisätietoja tietokirjapalkinnoista. Pentti Paavolaisen palkintoperustelut olivat seuraavat:Emeritusprofessori Pentti Read more…

Petter Theodor Schvindt (myös Schwindt, 13.10.1851‒27.10.1917) oli merkittävä suomalainen arkeologi ja kansatieteilijä. Hänen syntymästään on kulunut 170 vuotta. Räisälästä kotoisin ollut Theodor Schvindt kävi Viipurin ruotsinkielisen yläalkeiskoulun, minkä jälkeen seurasivat korkeakouluopinnot Helsingissä. Schvindt oli Wiipurilaisen Osakunnan kantavia voimia toimien pitkään osakunnan kuraattorina (1888‒1903). Jo opiskeluaikanaan hän järjesti uutterasti osakunnan kansatieteellisiä Read more…

Professori Reijo E. Heinosen Muistojen parantola kertoo Halilan keuhkotautiparantolasta ja sen ylilääkäristä Robert Elmgrenistä. Teoksessa käydään läpi parantolan vaiheita sen perustamisesta vuonna 1889 aina 1930-luvun loppuun saakka. Painopisteenä on erityisesti parantolaan liittyvä muistitieto, joka elävöittää historiallisia tapahtumia. Kirjan keskeinen toimija on parantolan ylilääkäri Robert Elmgren perheineen. Robert Elmgrenillä oli merkittävä Read more…

Kuusiosaisen kokonaisuuden tekstit valottavat karjalaisen valtakaupungin ja sen asukkaiden vaiheita yli puolen vuosituhannen ajalta. Syvälliseen tarkasteluun otetaan Viipurin aineellinen kulttuuri, mutta myös eri taiteenalat ja poliittiset intohimot. Valtiollisten mullistusten pyörteet nostavat esiin samoja avainkysymyksiä, jotka ovat jaksaneet askarruttaa tutkijoita vuosikymmenestä toiseen: mistä puhutaan, kun puhutaan viipurilaisesta identiteetistä? Miksi viipurilaisuuteen ja Read more…

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran vuotuinen tutkimuspäivä toteutetaan syksyllä 2021 edellisen vuoden tapaan verkkoesitelmien sarjana. Sen teemana on Muistojen Viipuri, muistojen Karjala: näkökulmia sotienjälkeiseen diasporaan, ja esitelmät liittyvät keväällä 2021 ilmestyneeseen toimitteeseen Diasporan Viipuri – muistojen kaupunki sotien jälkeen. Toimite on kuusiosaisen “Viipuri, kulttuurin kaupunki” -kokonaisuuden viimeinen osa. Esitelmäsarja käynnistyy muistamisen merkityksiä Read more…

Seura täytti 90 vuotta vuonna 2020. Näyttelyn juryttäjänä toimii kuvataiteilija ja taidegraafikko Melek Mazici. Näyttelyyn valituilla teoksilla on haluttu korostaa monipuolisuutta, eri sukupolvien dialogia ja erilaisuutta. Näyttelyn taiteilijat ovat Markku Arantila, Riitta Asanti, Saija Ben Younes, Juhani von Boehm, Leena Halonen, Anne-Mari Heiskanen, Anneli Hilli, Aune Hotari-Salminen, Helka Immonen, Jari Read more…

Teoksen ovat toimittaneet Satu Grünthal ja Kristiina Korjonen-Kuusipuro. Talvi- ja jatkosodan myötä luovutetusta Karjalasta pakeni noin 407 000 evakkoa muualle Suomeen, ja Viipurin kaupungista sekä maalaiskunnasta lähteneet muodostivat tästä siirtoväestä runsaan viidesosan. Alkoi hajaannuksen eli diasporan aika, jolloin menetetyn kotiseudun perinteitä, tapoja ja historiaa sekä omaa kulttuurista identiteettiä alettiin vaalia Read more…