Joulukirje on luettavissa hallituksen blogissa. VSKS toivottaa kaikille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2022! Kuva: Talvinen maisema Torkkelinpuistosta. 1920–1930. WAY. D4a22. (CC BY 4.0) 1920–1930
Tutustu VSKS:n historian vaiheisiin Wiipuri.fi-sivustolla tai seuran omilla verkkosivuilla. “Vuonna 1845 perustetun Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran (VSKS) historia on ollut vaiheikas. Pääalana oli pitkään kansanvalistus, ja suomenkielisen rahvaan asemaa pyrittiin kohottamaan esimerkiksi julkaisemalla suomenkielisiä oppikirjoja ja sanomalehti Otavaa (1860–1862). Lukuharrastusta edistettiin tukemalla kansankirjastojen perustamista, samoin ylläpidettiin Wilken kouluna tunnettua köyhän kansan Read more…
Arvoisat jäsenet, Vuoden lyhyin päivä on tänään ja alamme kulkea kohti valoisampia aikoja. Taakse jääneen pimeän syksyn kohokohdaksi nousi seuran piirissä marraskuinen Eeva-Liisa Manner -teemainen Lempin päivän tilaisuus, joka katkaisi pitkän yleisötapahtumien tauon. Vuonna 2021 on julkaistu ilahduttavan runsaasti Viipuria sivuavaa kirjallisuutta. Suurten kustantajien helmiin lukeutuvat esimerkiksi Yury Shikalovin tutkimus Read more…
Tiedekirjan lukuhetki -podcastin syksyn jakso nro3 on nyt kuunneltavissa. Näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri lukee sitaatin Jani Karhu artikkelista ”Maailma jota ei enää ole – vaikka onkin”. Viipurin kaupunkitila ja menneisyys suomalaisissa ja venäläisissä tulkinnoissa. Artikkeli on ilmestynyt VSKS:n toimitteessa 23 Diasporan Viipuri. Muistojen kaupunki sotien jälkeen. Kuuntele podcast-jakso osoitteessa Read more…
Teemana oli Eeva-Liisa Manner -iltapäivä: modernismia ja musiikkia ja tilaisuus järjestettiin yhdessä Eeva-Liisa Manner -seuran kanssa. Teatterimuseolla järjestetyssä tilaisuudessa väitöskirjatutkija Tiia Kähärä luennoi aiheesta ’’Uneksi tullut todellisuus – Viipuri Eeva-Liisa Mannerin teoksissa’’. Pianisti Jenna Ristilä ja mezzosopraano Marika Kivinen esittivät naissäveltäjien musiikkia, osa musiikista on sävelletty Edith Söderganin runoihin. Lämmin Read more…
Wiipuri.fi-sivuston uudeksi verkkotoimittajaksi on nimetty HuK Lauri Hemmilä. Entinen verkkotoimittaja FM, YTM Iisa Aaltonen siirtyy toimituskunnan päätoimittajaksi varaesimies FM Sanna Supposen luopuessa päätoimittajan tehtävästä. Toimituskuntaan voi olla yhteydessä osoitteessa viipuriportaali@gmail.com tai sivustolta löytyvän lomakkeen kautta.
Vuoden 2021 Tietokirjailijapalkinnot saivat Suvi Ahola, Anu Kantola, Lasse Kosonen, Pentti Paavolainen ja Jussi Pekkarinen. Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät palkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 30.10.2021. Tietokirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Lisätietoja tietokirjapalkinnoista. Pentti Paavolaisen palkintoperustelut olivat seuraavat:Emeritusprofessori Pentti Read more…
Petter Theodor Schvindt (myös Schwindt, 13.10.1851‒27.10.1917) oli merkittävä suomalainen arkeologi ja kansatieteilijä. Hänen syntymästään on kulunut 170 vuotta. Räisälästä kotoisin ollut Theodor Schvindt kävi Viipurin ruotsinkielisen yläalkeiskoulun, minkä jälkeen seurasivat korkeakouluopinnot Helsingissä. Schvindt oli Wiipurilaisen Osakunnan kantavia voimia toimien pitkään osakunnan kuraattorina (1888‒1903). Jo opiskeluaikanaan hän järjesti uutterasti osakunnan kansatieteellisiä Read more…
Professori Reijo E. Heinosen Muistojen parantola kertoo Halilan keuhkotautiparantolasta ja sen ylilääkäristä Robert Elmgrenistä. Teoksessa käydään läpi parantolan vaiheita sen perustamisesta vuonna 1889 aina 1930-luvun loppuun saakka. Painopisteenä on erityisesti parantolaan liittyvä muistitieto, joka elävöittää historiallisia tapahtumia. Kirjan keskeinen toimija on parantolan ylilääkäri Robert Elmgren perheineen. Robert Elmgrenillä oli merkittävä Read more…
Kuusiosaisen kokonaisuuden tekstit valottavat karjalaisen valtakaupungin ja sen asukkaiden vaiheita yli puolen vuosituhannen ajalta. Syvälliseen tarkasteluun otetaan Viipurin aineellinen kulttuuri, mutta myös eri taiteenalat ja poliittiset intohimot. Valtiollisten mullistusten pyörteet nostavat esiin samoja avainkysymyksiä, jotka ovat jaksaneet askarruttaa tutkijoita vuosikymmenestä toiseen: mistä puhutaan, kun puhutaan viipurilaisesta identiteetistä? Miksi viipurilaisuuteen ja Read more…